Me & Mama
leppisKestovaippaopasleppis

Kerta- vai kestovaippa?

Kestovaipoilla säästää selvää rahaa!

Yhden lapsen kertakäyttövaippoihin kuluu rahaa keskimääräisenä vaippa-aikana jopa 1 700 euroa. Kokonainen kestovaippavarustus maksaa vaipasta riippuen 300–500 euroa. Vaikka tähän lisäisi muutaman sadan euron arvosta pesukustannuksia, säästö on selvä. Kertaluontoinen investointi kestovaippoihin on siten nopeasti säästetty takaisin. Toisen lapsen kohdalla säästö on vielä paljon suurempi. Lisäksi kestovaipoilla on hyvä jälleenmyyntiarvo, jos haluaa myydä vaipat myöhemmin eteenpäin.

Mukavaa on sekin, että kestovaipat ovat aina kotona eivätkä lopu yllättäen. Koskaan ei tarvitse miettiä, riittävätkö vaipat esimerkiksi pyhien yli, ja vaippahankinnat voi tehdä silloin kun se oman talouden puolesta parhaiten sopii.

Ekologisuus

Seuraavassa on lueteltu asioita, jotka vaikuttavat kestovaippojen ja kertakäyttövaippojen ekologisuuteen, sekä miten kestovaippojen käyttäjä voi entisestään parantaa vaippailun ekologisuutta.

Kertakäyttövaipat

Kestovaipat

Jokainen kestovaippojen käyttäjä pystyy kuitenkin itse parantamaan vaippojen ekotasetta kestovaippojen hyväksi:

Entä vauvan näkökulmasta?

Vaipanvaihdon ei tarvitse olla asia, joka on hoidettava mahdollisimman nopeasti ja ripein ottein kuin liukuhihnalla. Vaipanvaihtotilanteesta kannattaa tehdä mekaanisen ja nopean prosessin sijasta kiireetön seurusteluhetki – jutustelua, hellyyttä ja hoivaamista; mukavaa kahdenkeskistä aikaa äidin tai isän ja lapsen välillä. Molemmat oppivat nauttimaan näistä hetkistä.

Harsojen viikkaaminen voi olla jopa rentouttavaa puuhaa, jota voi tehdä samalla kun vauva saa vieressä ilmakylvyn. Kestovaippoja käytettäessä on myös helpompi seurata lapsen pissaamisen määrää, mistä voi olla iloa varsinkin ensimmäisinä päivinä, kun äiti on epävarma siitä, kuinka paljon lapsi syö. Eikä vauvan varmaankaan pitäisi ensimmäisenä oppia kulutuksesta sitä, että kaiken voi käytön jälkeen heittää pois?

Kestovaippoja haukutaan usein paksuiksi, ja tuleehan villahousuista ja harsosta pienelle vauvalle melko paksu paketti. Ei ole kuitenkaan mitään erityisiä viitteitä siitä, että paksu vaippa haittaisi vauvaa. Kannattaa myös muistaa, että vaikka käyttämätön kertakäyttövaippa on ohut, niin pissaisena sekin paisuu aika paksuksi. Kestovaippa pysyy samankokoisena, vaikka olisi läpimärkä.

Ihoystävällisyys

Puuvilla ja pehmeä villa tuntuvat iholla mukavammilta kuin hengittämätön vaippa. Aikuiset inkontinenssipotilaat ovat vahvistaneet tämän tiedon. Varsinkin lämpöisissä ja pehmoisissa villavaippahousuissa vauvoilla on erityisen mukava olla. Tästä voi päätellä, että kuivempi peppu ei välttämättä merkitse tyytyväisempää vauvaa.

Tutkimusten mukaan kestovaippoja käyttävillä lapsilla ei ole enempää vaippaihottumaa kuin kertakäyttövaippoja käyttävillä. Tietty kertakäyttövaippamerkki saattaa aiheuttaa toistuvaa ihon ärsytystä, vaikka ne eivät sisältäisikään mitään haitallisia kemikaaleja. Joillekin lapsille voivat vaippojen kemikaalit tai muovivaipan hengittämättömyys aiheuttaa iho-ongelmia. Silloin kannattaa kokeilla kestovaippaa.

Ei ole myöskään todistettu, että ihon kuivana pitäminen olisi erityisen tärkeää. Jotkut lapset eivät ole millänsäkään, vaikka vaippa olisi kuinka märkä tahansa. Tässäkin asiassa lapset ovat tietenkin yksilöllisiä. Moni asiantuntija on jopa sitä mieltä, että kostean puuvillavaipan virtsa-aine suojaa ja stabilisoi ihoa. Virtsa itsessään heti rakosta tultuaan on steriiliä eikä aiheuta ärsytystä. Vasta ihon ja varsinkin ulosteen bakteerien vaikutuksesta virtsa muodostaa ammoniakkia, joka saattaa herkkäihoisilla aiheuttaa ihoärsytystä. Kuitenkin pissavaippa kannattaa vaihtaa mahdollisimman nopeasti – olipa kyseessä kesto- tai kertakäyttövaippa.

On myös lapsia, joiden iho ärtyy helposti kosteudesta. Tällöin voi pitää pienen tauon kestovaipoista ja yrittää myöhemmin uudelleen, tai voi käyttää kuivaliinallisia vaippoja tai erillistä kuivaliinaa vaipan päällä.

Joskus esimerkiksi pesuaineen vaihtaminen, keittopesu tai keinokuitujen vaihtaminen luonnonmateriaaleihin voi ratkaista ongelmaan.

Kuivaksi oppiminen

Useat vanhemmat ja myös lääkärit ovat sitä mieltä, että kestovaippoja käyttävä lapsi oppii nopeammin kuivaksi kuin kertakäyttöisiä käyttävä. Tämä perustuu siihen, että lapsi oppii nopeammin huomaamaan milloin pissa tulee, kun tuntee vaippansa olevan märkä. Kertakäyttövaipathan imevät virtsan heti sisäänsä ja muuttavat sen geelimäiseksi massaksi, eikä lapsi välttämättä edes huomaa virtsanneensa.

Lonkan kehitys

Kestovaipoista voi olla hyötyä vauvan lonkkien optimaaliselle ja terveelle kehitykselle. Kangaskerrokset jalkojen välissä ohjaavat jalkoja ”sammakkoasentoon”, joka on fysiologisesti oikea asento vauvan pehmeille nivelille. Lonkkaluksaatiota ei juurikaan esiinny kulttuureissa, joissa lasta kannetaan paljon äidin lanteilla (jolloin lapsen jalat ovat automaattisesti sammakkoasennossa.

Onko kertakäyttövaipoilla terveydellisiä haittoja?

Saksassa tehtyjen tutkimusten mukaan kertakäyttövaipat saattavat olla osasyynä miesten yleistyvään hedelmättömyyteen. Tämä väittämä perustuu siihen, että hengittämättömissä housuvaipoissa poikalasten kivesten lämpötila nousee.

Erään toisen tutkimuksen mukaan kertakäyttövaipoista haihtuvat kemikaalit saattavat altistaa lasta astmalle. Muutama vuosi sitten Saksassa kohistiin asiasta, josta ei jostain syystä kummemmin uutisoitu Suomessa: Greenpeace löysi kertakäyttövaipoista erittäin myrkyllistä TBT:tä, joka pienissäkin määrin aiheuttaa hormonitasapainohäiriöitä. Myös Ökotest-lehti tutki asiaa, ja heidän kantansa oli, että sinä lyhyenä aikana, jonka vaippa on lapsen päällä, TBT:tä ei ehdi irtoamaan muovista. Onneksi vaippateollisuus reagoi nopeasti, eikä Ökotest löytänyt enää myöhemmissä testeissään TBT:tä. Jokainen varmasti kuitenkin on samaa mieltä saksalaisen lastenlääkäriliiton kanssa siitä, että moisia myrkkyjä ei pitäisi olla vauvojen vaipoissa, irtosivat ne muovista tai eivät!

« Vaippojen pesu

“Yksikään käytetty kertakäyttövaippa ei ole vielä maatunut, koska vaippojen maatuminen kestää satoja vuosia!”
©2007 Me & Mama
leppisUudenmaankatu 39, 00120 Helsinki :: Puh./Fax 09 - 295 77 111 leppis